Uudet tulokkaat ilahduttavat
Kevät ja kesä ovat olleet vilkasta aikaa Korkeasaaressa, kun eläintarha on saanut uusia asukkaita. Vuosittain vaihtuvan kirjaimen mukaisesti vuonna 2024 syntyneet eläimet saavat Q-alkuisia nimiä, kuten Qääpä, Qorpi ja Qaamos. Nämä nuoret tulokkaat ovat olennainen osa eläintarhan suojelu- ja lisääntymisohjelmia.
Korkeasaaren eläintarhan tärkein tehtävä on luonnon monimuotoisuuden suojelu. Uudet tulokkaat, kuten myskihärkäkilit ja manulinpennut, ovat osoitus onnistuneista suojelu- ja lisääntymisohjelmista, jotka auttavat turvaamaan lajien tulevaisuuden.
Muskihärkäkilit ja manulinpennut
Tänä kesänä Korkeasaareen syntyi kaksi myskihärkäkiliä, mikä on merkittävä uutinen, sillä viimeksi kilit syntyivät täällä 2000-luvun alussa. Emojensa läheisyydessä viihtyviä kiliä seurataan tarkasti ensimmäisten kuukausien aikana niiden hyvinvoinnin takaamiseksi.
Manuleille syntyi keväällä kaksi urospentua, jotka ovat jo niin aktiivisia, että ne saattaa nähdä ulkotarhassakin. Molemmat pennut madotettiin ja tunnistussirutettiin terveystarkastuksen yhteydessä, mikä on osa niiden hyvinvoinnin seurantaa.
Metsäpeuravasat ja kuhertajagasellit
Korkeasaaressa syntyi neljä metsäpeuravasaa, jotka viettävät aikaansa emiensä kanssa Korpi-alueen aitauksessa. Metsäpeuroja on siirretty osana MetsäpeuraLIFE-projektia Seitsemisen ja Lauhanvuoren kansallispuistoihin vuosina 2016–2023. Tämä projekti pyrkii varmistamaan lajin säilymisen ja sen perinnöllisen monimuotoisuuden.
Kuhertajagasellilauma on vahvistunut kolmella vasalla. Korkeasaari on yksi harvoista Euroopan eläintarhoista, jossa kuhertajagasellit lisääntyvät. Tämä on merkittävä saavutus, sillä laji on luonnossa harvalukuinen.
Markhorit ja persianlampaat
Markhorien laumassa on tänä kesänä syntynyt viisi kiliä. Korkeasaari ylläpitää markhorien kantakirjaa ja huolehtii niiden perimän monimuotoisuudesta. Viereisessä tarhassa persianlampaat ovat saaneet kaksoset, jotka ovat varttuneet emänsä hoivissa jo kolmen kuukauden ikäisiksi.
Näiden lajien tarhakanta on pieni ja jokainen syntynyt yksilö on tärkeä suojeluohjelman kannalta.
Africasia-talon poikaset
Africasia-talossa on myös uusia tulokkaita. Kyläkutojille on kuoriutunut poikasia, jotka kasvavat komeissa roikkuvissa pesissä. Lisäksi pikkumangusteilla on jälkikasvua, ja sosiaaliset mangustit auttavat alfaparin poikasten hoidossa.
Talon tropiikkipuolella huiluharakkataskupariskunta on saanut poikasia, mikä on ensimmäinen kerta, kun EEP-suojeluohjelmaan kuuluva laji lisääntyy Korkeasaaressa. Myös suokukkojen ja riikinkukkojen pesinnät ovat olleet onnistuneita.
Qotka ja partakorppikotkat
Keväällä Korkeasaaren partakorppikotkille kuoriutui Qotkaksi nimetty poikanen, joka on jo vapautettu Saksan Alpeilla. Aiemmin Korkeasaaressa kuoriutuneet partakorppikotkien poikaset on vapautettu Ranskan, Korsikan ja Espanjan luonnonpuistoihin.
Partakorppikotkien lisääntyminen on tärkeä osa lajien suojeluohjelmia, jotka pyrkivät vahvistamaan luonnonkantoja ja palauttamaan lajeja luontoon.
Poikasten tärkeys
Poikaset ovat aina ilahduttava uutinen, mutta erityisesti suojeluohjelmiin kuuluvien lajien kohdalla ne ovat elintärkeitä. Eläintarhat toimivat yhteistyössä varmistaakseen lajien säilymisen elinvoimaisena ja monimuotoisena, mikä mahdollistaa luonnonkantojen vahvistamisen tai elvyttämisen.
Lisääntymiskäyttäytyminen on merkittävä hyvinvointitekijä eläimille, ja Korkeasaaressa tehdään kaikkensa tämän mahdollistamiseksi.
Korkeasaaren eläintarha
Korkeasaaren eläintarha on yksi Suomen suosituimmista vapaa-ajankohteista, jossa käy vuosittain lähes puoli miljoonaa vierailijaa. Eläintarhan tärkein tehtävä on luonnon monimuotoisuuden suojelu. Vierailijat tukevat tätä työtä ja saavat mahdollisuuden nähdä monia harvinaisia eläimiä.
Korkeasaaressa elää toista tuhatta eläintä, jotka edustavat noin 160 lajia. Eläintarhan yhteydessä toimiva Villieläinsairaala on Suomen suurin loukkaantuneiden ja orpojen luonnonvaraisten eläinten hoitola.
Suojelutyön merkitys
Korkeasaari suojelee luonnon monimuotoisuutta osana eläintarhojen ja suojelujärjestöjen verkostoa. Uhanalaisia lajeja suojellaan kasvattamalla geneettisesti mahdollisimman monimuotoisia kantoja. Tarhakannan avulla voidaan tukea luonnon heikenneitä kantoja tai palauttaa luontoon hävitettyjä lajeja.
Eläintarhan toiminnasta vastaa voittoa tavoittelematon Korkeasaaren eläintarhan säätiö, joka työskentelee väsymättä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.